Siirry sisältöön
politics

Luokka: Kroatian politiikka

Croatia News Toimitus · Tekoälyllä kirjoitettu, tarkistettu toimituksellisten standardien mukaisesti · · Lukuaika 7min · Katselukerrat 0 ·
Avain — Kroatian politiikkaa määrittelee parlamentaarinen, edustuksellinen demokraattinen tasavalta, jossa Kroatian pääministeri on hallituksen päämies monipuoluejärjestelmässä.

Kroatian politiikkaa määrittelee parlamentaarinen, edustuksellinen demokraattinen tasavalta, jossa Kroatian pääministeri on hallituksen päämies monipuoluejärjestelmässä.

Toimeenpanovaltaa käyttävät Kroatian hallitus ja presidentti. Lainsäädäntövalta on Kroatian parlamentilla (kroatiaksi Sabor). Oikeuslaitos on riippumaton toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.

Kroatian parlamentti ja hallitus

Parlamentti on yksikamarinen lainsäädäntöelin. Sabor-puolueen edustajien määrä vaihtelee 100:sta 160:een; heidät valitaan kansanäänestyksellä neljäksi vuodeksi.

Kroatian päätoimeenpanovaltaa johtaa pääministeri, jolla on neljä varapääministeriä, jotka toimivat myös hallituksen ministereinä. Kaksikymmentä ministeriä vastaa erityisistä toiminnoista.

Toimeenpaneva osasto vastaa lainsäädännön ja talousarvion ehdottamisesta, lakien täytäntöönpanosta sekä ulko- ja sisäpolitiikan ohjauksesta.

Presidentti ja oikeuslaitos

Tasavallan presidentti (Kroatian: Predsjednik/ica Republike) on Kroatian asevoimien valtionpäämies ja komentaja, ja hänet valitaan suoraan viisivuotiseksi toimikaudeksi.

Kroatialla on kolmiportainen, riippumaton oikeusjärjestelmä, jota säännellään Kroatian perustuslailla ja Saborin säätämällä kansallisella lainsäädännöllä.

  • Korkein oikeus (kroatiaksi Vrhovni sud) on Kroatian korkein muutoksenhakutuomioistuin, kun taas kunnalliset ja läänintuomioistuimet ovat yleisiä tuomioistuimia.

Kroatiassa on muita erityistuomioistuimia, kauppatuomioistuimia ja korkeita kauppatuomioistuimia, rikkomustuomioistuimia ja korkeita rikkomustuomioistuimia, hallintotuomioistuimia ja korkeita hallinto-oikeuksia.

Kroatian perustuslakituomioistuin (kroatiaksi Ustavni sud) on tuomioistuin, joka käsittelee pääasiassa perustuslakia. Sen päätehtävänä on ratkaista, ovatko riitautetut lait perustuslain vastaisia, eli ovatko ne ristiriidassa perustuslaillisesti vahvistettujen oikeuksien ja vapauksien kanssa.

Osavaltion syyttäjänvirasto edustaa valtiota oikeudenkäynneissä.

Parlamentti hyväksyi nykyisen Kroatian perustuslain 22. joulukuuta 1990 ja päätti julistautua itsenäiseksi Jugoslaviasta 25. kesäkuuta 1991. Kroatian tasavallan suvereniteettia ja itsenäisyyttä koskeva perustuslakipäätös tuli voimaan 8. lokakuuta 1991.

Perustuslakia on sittemmin muutettu useita kertoja.

Vuoden 1848 tapahtumat Euroopassa ja Itävallan keisarikunnassa toivat dramaattisia muutoksia Kroatian yhteiskuntaan ja politiikkaan, mikä sai aikaan Kroatian kansallisen herätyksen, joka vaikutti voimakkaasti ja muovasi merkittävästi poliittisia ja sosiaalisia tapahtumia Kroatiassa. Tuolloin Sabor ja Ban Josip Jelačić kannattivat siteiden katkaisemista Unkarin kuningaskuntaan ja korostivat yhteyksiä muihin eteläslaavilaisiin maihin valtakunnan sisällä. Useita merkittäviä Kroatian poliittisia henkilöitä, kuten Ante Starčević, Eugen Kvaternik, Franjo Rački ja Josip Juraj Strossmayer. Uusabsolutismin aikaa seurasi Itävalta-Unkarin kompromissi 1867 ja Kroatian ja Unkarin välinen sopimus, joka antoi Kroatialle rajoitetun itsenäisyyden.

Tämä artikkeli on kirjoitettu tekoälyn avulla useiden uutisraporttien pohjalta, ja toimituksemme tarkistaa sen toimitusperiaatteidemme mukaisesti. Journalistiset periaatteet · Vinkit & yhteystiedot

Mitä pidit tästä julkaisusta?

Kommentit 0

Kirjoita ensimmäinen kommentti

Ota yhteyttä

← Croatia News Etusivu
Croatia News Saa uudet julkaisut sähköpostiisiTilaa, niin saat uudet sisällöt sähköpostiisi. Voit peruuttaa milloin tahansa.
Oliko tästä hyötyä?Jaa se ystäville ja somessa